Karviaisia poimimassa

Pikkuvisiitti arki-iltana mökille.
Elokuun ilta oli vielä mukavan lämmin.
Luonto on jo syyskesän väreissä.
Nauhukset ja kultapallot kukkivat komeina.
Viinimarjat on jo poimittu,
mutta karviaisten kypsymistä vielä odotellaan.
Karhunvatukat ovat myöhässä pahemman kerran.
Ne eivät taida ehtiä valmiiksi ollenkaan.

Onkohan tämäkin joku nauhus?

Ruusupavussa on nuppu!

Pensasmustikasta löytyi muutamia kypsiä marjoja.
Tulitikut olivat hieman kostuneet,
mutta isoisä sai kuitenkin tynnyrisaunan lämpeämään.
Saunaa odotellessa ongittiin.
Isoäiti sai lahnan.

Ihan villinä

Kiireistä kesää vietetty heinä-elokuun vaihde ja nyt vasta kolmen viikon tauon jälkeen ehdittiin mökille.

Siellä odotti hauska yllätys, kun vastarannan pellolla möllötti neljä lehmää. Ne olivat karkuteillä läheiseltä maatilalta. Soitimme lehmistä naapurille, joka kertoi, että lehmät ovat päässeet villiintymään niin, että niitä ei ole useista yrityksistä huolimatta saatu kiinni.

Lehmät suhtautuivat meihin varauksella ja siirtyivät kauemmas rannasta. Illan mittaan ne palasivat joen lähistölle meihin tottuneina.

Toinen asia mikä oli päässyt pahasti villiintymään oli nurmikko. Sitä ei edes jaksettu vielä leikata kokonaan, kun ruohonleikkuri eteni niin raskaasti pitkässä heinässä.

Nurmikonleikkuun jälkeen istuttiin nuotiolla iltapalalla. Kun herkut oli syöty, saatiin uutta ohjelmaa. Pellolle ilmestyi pari miestä lehmiä kiinniottamaan. Oli hauska seurata, miten lehmät ottivat jalat alleen ja karkasivat pian metsikön suojiin. Miehet menivät perässä ja vielä pitkän aikaa kuului metsästä kutsuhuutoja. Mahtoikohan lehmien karkuretki jo päättyä?

 

Humala kukkii

Ruusupapu on vahvistunut, mutta ei taida ehtiä kukkimaan...

Pian alkaa taas marjojen poiminta!

  

Ei ihme, että lehmätkin viihtyvät! On tämä upea paikka!