Marraskuinen sunnuntai sattui olemaan sateeton. Lähdimme lenkille mökkimme ohi kulkevalle retkeilyreitille. Syksy oli jo pitkällä. Puut olivat jo paljaat ja ruskan värit muuttuneet tummiksi. Maasto oli kosteaa ja märkien lehtien peittämää.
Vaellusreitti myötäilee Oravajokea niin, että polku kulkee lähellä jokea lähes koko matkan. Vesi joessa oli noussut syksyn sateista ja kosket kuohusivat komeina. Välillä virta tasoittui leveäksi ja tyyneksi, mutta pian taas kuului mutkan takaa seuraavan kosken pauhina.
Kävelimme noin yhdentoista kilometrin mittaisen matkan, jonka puolessa välissä pysähdyimme taukopaikkaan eväille. Meillä oli mukana testausmielessä risukeitin. Kostea keli varmaan vähän pidensi lämmitysaikaa, mutta keittimen kanssa oli kiva pelata veden kuumentumista odottessa.
 |
Retkeilyreitti on hieman ränsistynyt viime vuosina,
mutta polut olivat ihan kuljettavia ja
reitin merkinnät löytyivät maastosta edelleen hyvin. |
 |
| Marraskuun harmautta joen rannalla. |
 |
| Välillä reitti kulki metsän siimekseen. |
 |
| Kivikkoja riittää näillä seuduilla. |
 |
| Tauon paikka. Risukeitin koottiin ja täytettiin kuusen alaoksilla. |
 |
Polttoaineemme oli hieman kosteaa,
mutta saatiin vesi kuitenkin kiehumaan. |
 |
| Ohut pelti jäähtyi nopeasti ja saatiin keitin taas pakattua reppuun. |
 |
Taukopaikkamme vieressä oli silta,
jonka yli siirryttiin jatkamaan matkaa joen toiselle puolelle. |
 |
| Kosken kuohua. |
 |
| Olipa mukava reippailu! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti